Suojeluskuntain Päällystökoulu perustettiin vapaaehtoisen suojeluskuntaupseeriston kouluttamista varten.
Ensimmäiset päällystön kurssit toimeenpantiin 1919 – 20 Hämeenlinnassa. Suojeluskuntain Yliesikunta osti 8.9.1921 Tuusulanjärven rannalta Koivikko nimisen tilan maineen ja rakennuksineen Päällystökoulua varten. Sijaintipaikka oli edullinen johtuen läheisistä harjoitusmaastoista, hyvistä liikenneyhteyksistä ja mahdollisuudesta saada pääkaupungista korkeatasoisia opettajia. Rakennuksia jouduttiin laajentamaan ja niitä tarvittiin lisää. Koululla oli vain kaksi vakinaista opettajaa vuoteen 1925 saakka.
Ensimmäinen kurssi Tuusulassa alkoi 3.12.1921. Se kesti kolme ja puoli kuukautta. Opetusohjelma ja -tavoitteet olivat sotaväen reserviupseerikurssien mukaiset lisättynä suojeluskuntaupseerin tutkintoon liittyvillä erityisaineilla. Muita kursseja ensimmäisenä täytenä toimintavuonna 1922 olivat
– alue- ja paikallispäällikkökurssit,
– sanitäärikurssit,
– moninaiset urheilutoimintaan liittyvät kurssit,
– konekivääripäällystökurssi,
– piiripäälliköiden ja sotilasohjaajien täydennyskurssit.
Myöhemmin 1920-luvulla toimeenpantiin lisäksi taktiikan soveltamiskursseja, yksi reserviupseerikurssi suojeluskuntaupseereille ja komentajakursseja. Kurssitoiminta myös mahdollisti suojeluskuntaupseerin etenemisen virkaurallaan ja rinnastettavuuden puolustuslaitoksen upseereihin. Komentajakurssien tarkoituksena oli tuottaa sodanajan joukkoihin sijoituskelpoisia komentajia joukkojen vahvuuksien noustessa koko ajan. Päällystökoulussa järjestettyjä lottien kursseja kutsuttiin Lotta Svärd-järjestön Tuusulan kursseiksi.
Kurssitoiminta lisääntyi ja monipuolistui 1930-luvulla, kun Suojeluskuntajärjestön tehtävät lisääntyivät ja kaikkien vakinaisten upseerien koulutusta yhtenäistettiin. Tärkeimmät päällystökurssit Päällystökoulussa olivat
– komentajakurssit ja komentajien jatkokurssit
– komppanianpäällikkökurssit,
– aktiiviupseerikurssit,
– vapaaehtoisen päällystön kypsyyskurssit,
– maavoimien kapteenikurssi ja ilmavoimien kapteenikurssit,
– piiripäällikkökurssit.
Jatkosodan aikana Päällystökoulu oli maavoimien ja erityisesti jalkaväen upseerien tärkein koulutuskeskus. Joitakin erikoiskursseja järjestettiin saksalaiselle ja virolaiselle päällystölle. Talvisodan aikana 3. Sotasairaalan osasto oli sijoitettu Päällystökoululle. Myös jatkosodan aikana joulukuuhun saakka Päällystökoululla toimi 3. Sotasairaala, jonka osastoja oli sijoitettuna myös lähiseudun oppilaitosten tiloihin.
PÄÄLLYSTÖKOULUN KOULUTUKSESTA JA SEN MERKITYKSESTÄ
Pääpiirteissään koulu löysi toimintalinjansa heti alusta alkaen. Jälkeenpäin voi vain ihmetellä valmiutta, millä kurssien sisältö ja opetustavat saatiin vastaamaan ajan sotilaskoulutusvaateita. Työtahti oli alusta lähtien luja ja ohjelma tiivis.
Ilmeisesti nuoret, sodan kokemusta ja useimmiten vielä jääkäritaustan omanneet kouluttajat korvasivat koulutusvälineissä ja muissa opetusoloissa olleet puutteet intomielisellä opetusotteellaan ja isänmallisella perusmotivaatiollaan. Opetuksen ulkoiset puitteet saatiin varsin nopeasti kohtuulliseen kuntoon. Rakennushistoria ja alueellinen kehittyminen antavat siitä selkeän kuvan. Opetusmenetelmät kehittyivät kokemuksen kasvaessa. Kokeilu- ja kehittämistoimintaa tapahtui koulun omassa piirissä mutta myöskin Sotaväen kanssa.
Päällystökoulu toteutti niin monia kursseja, että siitä muodostui vähitellen jonkinlainen koulutuskeskus. Tällöin koulun omien opettajien ja johdon vaikutus väheni, kun koulun ulkopuoliset opettajat yhä enemmän vastasivat kurssien suunnittelustakin.
Päällystökoululla järjestettiin vuosina 1923-1941 kaikkiaan parikymmentä lottakurssia, joilla osallistujia oli yhteensä 2 461.
Kaikkiaan Päällystökoulun kursseilla neljännesvuosisadan aikana, vuosina 1919 – 44 oli lähes parikymmentätuhatta osallistujaa. Vuosina 1930 – 44 järjestettiin vuosittain keskimäärin 18 kurssia tai opetustilaisuutta. Kursseilla oli vuosittain keskimäärin noin tuhat osanottajaa. Päällystökoulun kurssit kestävät hyvin vertailun Sotaväen vastaaviin kursseihin. Päällystökoulun kurssilaisista merkittävä osa nousi Suomen talous- ja poliittisen elämän johtopaikoille.
Talvisodan sotilasjohtajista tehdyt tutkimukset osoittavat kiistattomasti Päällystökoulun onnistuneen erityisesti vapaaehtoisen päällystön koulutuksessaan. Kurssien opetusohjelmat ja kurssilaisten motivaation kasvatus vastasivat sodan vaateita.
Suojeluskuntain Päällystökoulu tuki merkittävällä tavalla Suomen valmiutta kohdata vuosien 1939 – 44 sodat antamalla sotilaskoulutusta erityisesti vapaaehtoiselle päällystölle, hankkimalla sotamateriaalia ja kasvattamalla kouluttamansa suojeluskuntapäällystön välityksellä kansalaisten maanpuolustustahtoa.